Pitkä toimitusaika

Täällä ompelimossa on toimitusajoissa pientä viivästystä: mekon piti valmistua jo puoli vuotta sitten. Kangas on tilattu helmikuussa, leikattu maaliskuussa, välillä palaset on otettu esiin kaapista ja niitä on pyöritelty ja ihailtu. Lopullinen läpimurto tapahtui viime viikolla, kun ompelin mekon kasaan. Pikkasen alkoi jo huolestuttaa, kasvaako lapsi jo liian isoksi mekkoon (niinkin on käynyt...), mutta onneksi mekossa oli vielä kasvunvaraa, ja vaate on vielä ihan sopiva.

Koska auringollakin on ollut toimitusvaikeuksia tänä kesänä, ei haittaa yhtään, vaikka kesävaate valmistuikin vasta loppukesästä. Tänään oli ensimmäinen päivä, kun uskalsin uida meressä. Levätilanne ei ole vielä huolestuttava, vesi on lämpimimmillään. (Hieman mietin, löytyykö reippaasti kansoitetulta rannalta vielä tilaa kuvata, mutta onneksi kukaan ei pahastunut, vaikka tähtäilinkin ahkerasti kameralla ympäriinsä.)

Kangas on vallan ihana, se on Leena Rengon suunnittelema, tilasin sen Ainolasta.

Kaava on muokattu Burda-lehden (2013/10) pitkähihaisesta kaavasta niin, että vyötärölle tulee poikkisauma. Helma on rypytetty noin 1,5 kertaisena. Mekko on itsessään hyvin simppeli, mutta näin kaunis kangas pääsee esille. Ainoa kohta, jossa ihan vähän revittelin, oli tikkaukset. Pääntie, helma ja hihansuut on tikattu kaksoisneulalla. Toinen lanka on valkoinen ja toinen pinkki.

Virallistako?

Kuinka pukeutua työpaikan kesäjuhlille? Virallisesti? Hauskasti? Kaupasta ostettuun mekkoon, vai omaan luomukseen? Viimeiseen kysymykseen oli helpoin vastata, tottakai ompelisin mekon itse! Lopulta päädyin yhdistämään virallisuuden ja hauskuuden, sekä liittämään yhteen tyttömäisen siluetin ja äärimmäisen miehisen vaatekappaleen, kravatin.

Vierailin kirpputorilla ja sain saaliikseni kasan kravatteja, kaikki valmistettuja silkistä. Valkoinen kangas on palttinaan kudottua pellavaa, ja ostettu Eurokankaasta. Kravatit löytyivät helposti, mutta mekkokangasta pohdin pidempään. Pellava on materiaalina juhlava, mutta rypistyvä, ja tuo arka, valkoinen väri... lopputulokseen olen pitkästä miettimisestä huolimatta oikein tyytyväinen.

Mekon kaava on oma. Vyötäröllä on sauma, ja laaja helma on kellotettu ja laskostettu. Sivussa on piilovetoketju. Ompelin ensin vuoritetun pellavamekon valmiiksi ja aloin pohtia, kuinka kiinnittäisin solmioita kokonaisuuteen. Peilin edessä sovittelin kravatteja, ja neulasin niitä paikoilleen. Mekossa on käytetty kolmea kravattia.

Tein kylmempiä säitä varten huivin raakasilkkikankaasta. Kenkiä minulla oli matkassa kahdet, mustavalkoiset korkokengät ja tummansiniset tennarit, jotka vaihdoin jalkaan illan myötä, kun jalat alkoivat väsyä. Mekko kävi tyylillisesti molempien kenkien kanssa.

Ja entäs ne juhlat? Olivat tosi mukavat ja onnistuneet!