maanantai 27. lokakuuta 2014

Bling!

Arjen luksus, se on minulle suklaata ja heräteostoksena ostettu kukka. Ja oikean kokoinen laukku.

helmikirjailtu kukka
Mallikelpoisen viikkohaasteena on arjen luksus. Arjen luksusta on täsmälleen oikean kokoinen laukku. Se valkeni minulle viime viikolla kun kiroilin marketin kassalla. Mukana oli maksamattomat, isot ruokaostokset, kaksi väsynyttä muksua kärryissä ja liian iso olkalaukku. Lompakko vaan puuttui.

Inventoin raivolla nopeasti laukun sisällön. Siellä oli kauppalistoja, kuitteja, neuvolan lappusia, pinnejä ja jopa kiinteistövälittäjän käyntikortti kahden vuoden takaa. (Emme ostaneet asuntoa, oli liian kallis). Kaikkea turhaa roinaa oli liikaa, enkä edes ollut huomannut, että lompakko oli jäänyt kotiin. Päätin kiukuissani tehdä tarpeeksi PIENEN laukun, niin pienen ja kitsaan, ettei sinne mahtuisi kun vain se kaikista tarpeellisin.

laukku edestä
laukku takaa
Nämä farkut sanoo bling! Niissä on helmiä, kirjailua, koristekiviä. Nappasin rikkinäiset farkut itselleni, kun sukulainen meinasi laittaa ne kirpparille. Ompelin niistä olkalaukun.

farkkujen lahkeen koristelu
Stretch-farkku on niin ohutta ja joustavaa, että silittelin tukikangasta pohjaan, sivuille ja vetoketjun viereen. Vuorina on pellavakangas. Se antaa lisätukea laukulle ja violetti väri sopii yhteen  koristekivien kanssa. Vuorissa on vetoketjullinen tasku. Väriä ja tapahtumia oli farkkujen koristekohdassa minun makuuni jopa liikaakin, joten karsin reilusti koristelua, vähensin kivien määrää. Ompelin laukkuun metallinvärisen vetoketjun ja pitkän olkahihnan. Valmiin laukun korkeus on noin 17cm (20cm jos yläosan nostaa pystyyn), leveys noin 25cm ja syvyys 3cm.

sisällä on violetti vuorikangas ja vetoketjullinen tasku, eikä vielä yhtään roinaa!

Voihan arkenakin olla Bling?

maanantai 20. lokakuuta 2014

Autopaita kangastusseilla

Mallikelpoisen toisessa ompeluhaasteessa oli tällä viikolla kyse kankaan muokkauksesta. Kangasta sai värjätä, leikata, värittää, leikata... Muistin heti pari kuukautta sitten ostetut kangastussit, joita ei oltu vielä edes kunnolla testattu. Siis piirtämään!


Meillä on pieni poika, joka rakastaa autoja. Autopaitoja ei siis voi olla liikaa! Autoksi valitsin nostalgisen kuplan. Meillä oli kupla, kun ajoin ajokortin, ja siitä on monta mukavaa muistoa. Kesäautona se oli ihan yliveto ja bensa-asemalla sain heti juttuseuraa nostalgiannälkäisistä autoilijoista. Talviautona ominaisuudet eivät olleet ihan huippuluokkaa, tai sitten tiet olivat meillä päin lähtökohtaisesti ihan liian kapeita, koska jouduimme aina kinoksiin.

mustat ääriviivat ja sabluuna
valmis kuva
Sunnuntai iltapäivä meni väritystehtävän parissa. Piirsin auton kuvan ensin vapaalla kädellä paperille. Leikkasin auton irti, ja piirsin paperisapluunan avulla ääriviivat kankaalle mustalla tussilla. Loput yksityiskohdat meni vapaalla kädellä. Sen jälkeen väritin kuvan. Autossa on käytetty mustaa, violettia, sinistä, punaista ja keltaista väriä.


Yksityiskohdaksi lisäsin vielä hihaan pyöreän palasen violettia kangasta, ja resoriksi pääntielle samaa väriä. Paita on ommeltu pienemmäksi muokatulla Burdan 3/14 104cm raglanhihaisen paidan kaavalla. Kankaat on Eurokankaasta.

Kuvan piirtäminen oli ihan mukavaa, kangas oli sen verran paksumpaa trikoota, ettei liikkunut herkästi tussinkärjen alla. Pienen paidan mittasuhteissa menin vähän sekaisin. Katson kuvan paikan silmämääräisesti, ja unohdin, että paidan saaja on vasta 80cm pituinen pätkä. Auton kohdistus meni vähän liian alas, kuva olisi päässyt enemmän oikeuksiinsa hieman ylempänä. Paita sai kuitenkin heti hyväksynnän pikkuiselta automieheltä, iloinen virnistys todisti, että paita oli mieluinen!




perjantai 17. lokakuuta 2014

Kuinkas sitten kävikään?



Postauksen otsikko on lainattu Tove Janssonin kirjasta, ja se kuvaa loistavasti sitä, että olen tosi iloinen ja pikkuisen ällistynyt siitä, että minun villahameeni pärjäsi niin hyvin blogihaasteessa! Niin hyviä ja mielikuvituksekkaita oli kaikkien bloggaajien taidonnäytteet.

Kävi siis niin, että edellisen postaukseni ruskan sävyinen villahame oli Mallikelpoisen lukijoiden suosikki viime viikon ompeluhaasteessa! Se sai äänistä 26% osuuden. Haaste on neliosainen, ja tämä oli ensimmäinen tehtävä. Haasteita tulee siis vielä lisää, joten käykää seuraamassa muitakin tehtäviä.

Suuret kiitokset äänestäjille ja Mallikelpoiselle!

maanantai 13. lokakuuta 2014

Ruskan sävyinen hame


Mikä materiaali kuvaisi eniten minua? No tietenkin villakangas! Päätin osallistua toisen blogin haasteeseen. Mallikelpoisen ompeluhaasteessa on tällä viikolla kyse vastakohdista. Piti valita kaksi päämateriaalia.

  Toisen materiaalin piti kuvastaa minua, ja toisen piti olla vastakohtani. Lämmin, konstailematon ja rouhea, sellainen on mielestäni materiaalina villa ja löydän myös itsestäni näitä ominaisuuksia. Villan pehmeän ja matan pinnan vastakohtana on kiiltävä, kova pinta, joten hametta koristaa monta kiiltävää metallinappia.

vekit edessä ja takana

Tähän hameeseen minulla ei ollut kaavaa. Kaarrokkeen linja on piirretty ostetun hameen kaarrokkeen mukaan. Helma on leikattu ensin ronskisti kelloksi, ja muotoiltu päällä peilin edessä monien sovitusten ja kymmenien nuppineulojen avulla. Kangaslaatu on vallan ihana: se laskeutuu erittäin hyvin ja sitä oli mukava työstää niin muotoillessa, ommellessa kun silittäessäkin.

hameen toispuoleisuus korostuu, kun hame asetellan tasoksi

Hameen helma on toispuoleinen, hieman kellotettu kauttaaltaan ja toisella sivulla on kolme vekkiä, jotka kasaavat kangasta sivulle. Myös taakse asettelin kolme vekkiä. Hameessa on vuori, sivulla on vetoketju ja hakanen, edessä on metalliset kantanapit koristeena. Valitsin tarkoituksella hieman erilaiset napit. Ne olivat mielenkiintoisemman näköisiä, kun kuusi samanlaista nappia. Kangas on löytö Eurokankaan palalaarista muutama vuosi sitten.

Hame muistuttaa kilttiä. Ja sitäkin minä olen.
kuusi nappia, vaahteranlehti ja etana

torstai 9. lokakuuta 2014

Kokeiluja


Syksyisiä ompeluita ja kaavakokeiluja, niitä olen harrastanut. Ihastuin niin kovasti Noshin lippapipon kaavaan, että niitähän täytyi tehdä lisää! Tämän kertaiset menivät lahjoiksi. Ilmat alkaa jo kylmentyä, joten kokeiluihin kuului tällä kertaa hattujen ompelu vähän paksummasta materiaaleista.

vuorina fleece
Keltaiset hatut tulivat tytöille, niihin ompelin päälle virkatun kukan, jonka malli on oma. Toisen keltaisen hatun vuori on trikoota, mutta toiseen halusin ommella vuoriksi fleece-kangasta. Kun hattu on vuoritettu vähän lämmittävämmällä kankaalla, se menee vähän pidemmälle syksyyn. Fleecekin joustaa, mutta ei yhtä paljon kun päällikangas, joka on puuvillatrikoota. Se on myös paksumpaa, joten arvelin tilaa tarvittavan ympärysmittaan, korkeutta en halunnut lisää, ettei lippa tule silmille. Tätä hattua varten muokkasin vähän kaavaa ympärysmitaltaan suuremmaksi, korkeus jäi ennalleen. Varmuuden vuoksi ompelin vielä keskelle taakse pienen pätkän kuminauhaa kokoamaan väljyyttä.

Pelottava, hai-kuvioinen hattu on ommeltu paksusta joustosametista, lippa on farkkukangasta. (Tämä kangas käy hyvin hattuihin, kun haillakin on hatut!!!)

lapaset
kaavat
Lapaskokeilut on fleece-kangasta. Villalangasta tehtyjä lapasia meillä on, mutta tarvitsin kaksosille lisää tumppuja, joita voi pestä huoletta ja jotka mahtuvat kurahanskojen sisään. Lapaset on ommeltu kolmesta palasta. Kaavat piirsin lapsen käden koon mukaan ja ranteeseen lisäsin vähän resoria. Kaavojen peukku on suhteessa suuren näköinen, mutta toimii hyvin!